Mitä Aatulle kuuluu?

Aatua on tosi vaikeaa kuvata yksin! Se joko hyppii kameraa vasten tai muuten vain viilettää menemään niin, ettei kameran kanssa pysy mukana. Välillä Aatu on rauhassa ja silloin saattaa ehtiä ottamaan pari onnistunuttta kuvaa, mutta silloinkin tulee esteeksi valon puute.
Yleensä joudunkin käyttämään salamaa, että kuvista edes näkee missä koira on. Sitten kun nämä pakkaset lauhtuvat, niin haluan kyllä ulos kuvailemaan ja värvään jonkun mukaan, niin saa kunnollisia kuvia! Ei aina vaan näitä sisäkuvia :)

Viime viikon torstaina oli ensimmäinen eläinlääkärikäynti, nimittäin rokotus. Aatu käyttäytyi kaikinpuolin mallikkaasti ja eläinlääkäri tarkasti Aatun muutenkin. Kaikki oli kunnossa :)

Nyt Aatu painaa vähän reilu kolme kiloa ja kyllä huomaa, että kokoa on taas tullut lisää. Kun katsoo kuvia reilun kuukauden takaa, voi huomata, että myös ulkonäkö on muuttunut: kuono on pidempi ja koko koira on kokonsa puolesta tuplaantunut! Minusta tuntuu (jos en ihan harhoja näe), että korvatkaan eivät enää ole niin lupassa.

Tuommoinen pieni pötkylä se nykyään on :)

Aatua olen tämän reilun kuukauden aikana oppinut tuntemaan sen verran, että voin sen luonteessa havaita jo, että se on reipas, fiksu, halukas oppimaan ja tekemään uutta ja avoin uusille tilanteille ja ihmisille. Välillä Aatu on melko jääräpäinenkin, mutta kuitenkin erittäin yhteistyöhaluinen. Eiköhän tästä pikku pojasta kasva ihan kunnon koira :)

Tässä Aatu näyttää enemmän hylkeen poikaselta kuin koiralta, kun korvat on kadonnu jonnekin ;)